Olet varmaan lukenut tai kuullut sanan “someilmiö”. Sana on kielessämme suhteellisen uusi, mutta on levinnyt yleiseen käyttöön nopeasti. Sana poimittiin Kotimaisten kielten keskuksen sanatietokantaan jo vuonna 2015. Tässä katsaus siihen, mitä someilmiö tarkoittaa.
Mistä on kyse?
Someilmiö-sanassa kaksi sanaa yhdistyy: some ja ilmiö. Some itsessään on lyhenne sosiaalisesta mediasta, joten kyseessä on sosiaalisen median ilmiö. Mielenkiintoista on, ettei esimerkiksi englanninkielessä ole vastaavaa yksittäistä sanaa, joka kuvaisi samaa asiaa kuin someilmiö-sana. Ilmiön ei kuitenkaan tarvitse olla suomalainen tullakseen kutsutuksi someilmiöksi. Someilmiöt saavat samanlaista innostusta aikaan myös muualla maailmassa, mutta niitä kuvaavaa sanaa ei vain ole olemassa.
Someilmiö on jokin jollakin sosiaalisen median kanavalla, yleisimmin Facebookissa tai Instagramissa tai toisinaan monien eri kanavien yhdistelmissä poikkeuksellisen suuren suosion ja innostuksen tai vihan kasvattava ilmiö. Tämä on yleensä jotakin ennalta arvaamatonta, joka nousee nopeasti suosioon ja myös laskee suhteellisen nopeasti takaisin unohduksiin. Kyseessä voi olla ajankohtainen tapahtuma, asia tai vaikkapa YouTube-esiintyjä.
Ulkonäköpaineet puretaan someilmiöiden avulla
Usein someilmiöt pyörivät jonkin ulkonäköön liittyvän, yleisesti paheksutun asian ympärillä, josta joku on esittänyt eriävän mielipiteen ja muut yhtyvät kilvan mielipiteen ilmaisuun. Yksi esimerkki tästä on Instagramissa kuviaan esitellyt Tess Holiday, joka nostatti huikeisiin mittasuhteisiin kohonneen someilmiön, jota kutsutaan kehopositiivisuudeksi.
Holiday on plussakokoa ja ilmiön kasvun jälkeen maailman suurikokoisin ammattilaismalli, eikä ennen häntä juuri muiden kuin laihojen ja treenattujen kuvia hyväksytty julkisen suosion piiriin. Holiday onnistui kuitenkin aloittamaan kuvillaan kehopositiivisuusilmiön, joka rohkaisi jokaista rakastamaan kehoaan sellaisena kuin se on eikä häpeämään mitään osaa siitä. Ilmiö on kasvanut jo vuosia ja on herättänyt paljon keskustelua siitä, voiko suurikokoinen olla painostaan huolimatta terve ja onko ylipaino terveellistä. Monet ovat kritisoineet Holidayta, mutta vielä useampi on innostunut ja saanut inspiraatiota hänen kuvistaan olla oma itsensä ja olla häpeämättä omaa ulkonäköään.
Muita vastaavia, tosin pienempiin mittasuhteisiin jääneitä ulkonäköön liittyviä someilmiöitä ovat olleet muun muassa merenneitoreidet sekä raskausarvet. Hashtagien avulla leviävät ilmiöt tuovat ylpeyttä ja hyväksyntää kaikenkokoisille ja näköisille ihmisille, lähinnä naisille, joiden ulkonäkö on kautta aikojen ollut julkisen keskustelun kohteena. Tällaisten someilmiöiden takia yhä useampi voi olla kehostaan ylpeä, oli se sitten minkä näköinen tahansa.
Terveellisyys on pitkään jatkunut someilmiö
Yksi täysin edellistä vastakkainen ilmiö, johon kehopositiivisuusilmiö myös osittain vastasi, on jo pitkään jatkunut treenauksen ja terveellisen elämän ihannointi ja siitä syntynyt someilmiö. Kuntosalilla otetut kuvat, joissa kuvan ottaja poseeraa kuntosalivaatteissaan mahdollisesti pyllistäen tai lihaksiaan pullistellen, nousi nopeasti someilmiöksi. Ilmiöön kuuluvat myös oman aamupalan ja muiden treenaukseen soveltuvien aterioiden ja välipalojen jakaminen, erilaisten motivaatiota kohottavien postauksien jakaminen sekä muu treenaukseen liittyvä.
Someilmiössä sana on vapaa
Someilmiöistä jokaisella on mielipiteensä, eikä kukaan epäröi sen ilmaisemista. Sosiaalisessa mediassa yksilöllä on enemmän valtaa kuin koskaan ennen. Ilmiöksi päätymisessä tärkeää ei ole pelkkä positiivinen asian nostaminen esille, vaan sana kuvaillee yleisesti missä tahansa yhteydessä tai muodossa sosiaalisessa mediassa suureksi kohonnutta ilmiötä. Usein alkuperäisistä ilmiöistä myös nousee esille uusia ilmiöitä parodioiden tai sarkastisten kommenttien muodossa.
Someilmiöiden valta
Kukaan ei osaa ennustaa, mistä tulee seuraavaksi someilmiö. Someilmiön valta on huikea: henkilökohtaisella tasolla someilmiöksi nouseminen voi joko nostaa menestykseen ja maineeseen, kuten Tess Holidayn kohdalla, mutta edessä voi olla myös ihmisten viha ja täysi tyrmäys.
Näin kävi muun muassa vuonna 2016, jolloin Teri Niitti, tunnettu suomalainen stylisti, latasi Instagramiin kuvan Finnairin lennolla bisnesluokassa olleesta, imettävästä naisesta ikävin kommentein. Juuri miesystävästään eronnut, kärttyinen Niitti sohaisi ampiaispesään kehottamalla kuvan kuvatekstissä, että imettävät naiset peittäisivät toimenpiteen huivilla.
Tästä nousi valtava somekohu, ja pian ilmiö oli jo lähtenyt käsistä. Niitti oli peloissaan palatessaan Suomeen, sillä kommenttien seassa oli muun muassa uhkailtu miehen hengenmenoa ja toivotettu Niitti mitä moninaisimpiin ikäviin paikkoihin ja seurauksiin. Lopulta kohu jäi kuitenkin vain internetin sivuille, mutta miehen maine kärsi kohusta aikamoisesti miehen myöhemmistä anteeksipyytelyistä huolimatta.
Samalla tavalla kävi Justine Saccolle, joka lentäessään Afrikkaan oli sarkastisesti twiitannut toivovansa välttyvänsä aidsilta ja sitten kommentoinut sen olevan vitsi, sillä hänhän on valkoinen. 11 tuntia kestävän lennon aikana tviitti nostattanut sellaisen myrskyn, että Sacco menetti työpaikkansa ja joutui lopulta lopettamaan lomansa kesken pelon takia. Myöhemmin Sacco löysi uuden työn, mutta internetin salapoliisit saivat sen selville ja paljastivat asian internetissä. Pilkkaaminen jatkui yhä. Edes kuukauden vapaaehtoistyö Etiopiassa ei saanut ilmiötä sammumaan – ihmiset eivät unohda nopeasti.
Usein tuntemattoman on kuitenkin vaikea ymmärtää, kuinka kohtuuttomaksi kommentit ja uhkaukset voivat paisua. Saccon itsensä mukaan kommentti oli itseironinen ja ivasi hänen itsensä kaltaisia hyvin toimeentulevia valkoihoisia. Kenties hieman huolimattomasti valitut sanat twiitissä kuitenkin saivat tuntemattomat uhkailemaan Saccon tappamista ja toivoivat hänen tulevan raiskatuksi matkallaan. Pahimmillaan someilmiöksi noussutta ei enää hyväksytä yhteiskunnanjäseneksi, vaikkei päätösvalta olisikaan kommentoijien käsissä.