Kahvilat, koulut, kirjastot ja monet muut tarjoavat asiakkailleen julkisen wifi-yhteyden. Monet eivät kuitenkaan käytä näitä yhteyksiä, sillä vain harvat tarvitsevat julkista wifiä. Julkisen wifin tarjonta kuitenkin on ja pysyy samana senkin takia, että julkisella wifillä uskotaan houkuteltavan asiakkaita. Vuodesta 2016 lähtien Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusneuvosto määrää, että ihmisen tarkoituksellinen internetiin pääsyn estäminen on ihmisoikeusrikos.
Suomessa lähes jokaisella on nettiyhteys puhelimessa
Teknologian maana Suomessa älypuhelimet ovat erittäin yleisiä. Vuonna 2011 noin 25 prosentilla suomalaisista oli käytössään älypuhelin, ja vuonna 2013 lukema oli jo 61 prosenttia. Nyt, neljä vuotta myöhemmin lukema hipoo vieläkin korkeampia prosentteja.
Nykyisin lähes jokaisella älypuhelimen omistajalla on myös puhelimessaan nettiyhteys. Tämän mahdollistavat kaikkien operaattorien tarjoamat edulliset pakettiratkaisut, joihin lähes poikkeuksetta sisältyy nettiyhteys, joko 3G- tai nykyisin yleisempi 4G-malli. Suomalaisina olemme onnekkaita, sillä monissa muissa maissa puhelinliittymien hinnat ovat huomattavasti Suomen hintoja korkeammat ja liittymässä on lähes poikkeuksetta datakatto.
Monet suomalaisista operaattoreista tarjoavat datakatotonta vaihtoehtoa edulliseen hintaan. Älypuhelimen datakatoton netti mahdollistaa surffailun netissä missä ja milloin tahansa, joka tekee julkisista wifeistä hyödyttömiä älypuhelimen kantajalle. Datakatotonta pakettinettiä voi käyttää niin paljon kuin haluaa, lisämaksutta, joten puhelimella on helppo pelailla pelejä, käyttää navigaattoria, katsella sarjoja ja soittaa puheluita netin välityksellä ilman huolta valtavista puhelinlaskuista.
Entäpä sitten tietokoneet ja tabletit?
Jos puhelimen ruutu ei ole riittävän suuri, on seuraava vaihtoehto yleensä tabletti. Nykyaikana suurin osa tableteistakin on varustettuja internetyhteydellä ja puhelimen datakatottoman internetyhteyden saa jaettua tabletin tai tietokoneen käyttöön hotspot-toiminnon avulla. Tällöin mikä tahansa wifi-yhteyttä käyttävä laite voidaan yhdistää internetiin helposti ja ilman lisämaksua. Julkinen wifi jää jälleen toiseksi, sillä vaikka wifi saattaa toisinaan olla nopeampi kuin puhelimesta jaettu, on puhelimen wifi suojattu ja turvallisempi, kuin julkinen wifi.
Tämän lisäksi tietokoneisiin on mahdollista hankkia mukana kulkeva, kätevä mokkulayhteys. Mokkulaa voi käyttää kotona tai sen voi napata mukaan käytettäväksi missä tahansa. Mokkula on kuin pieni reititin: mokkula on laitekohtainen, tietokoneeseen kytkettävä laite, joka antaa nettiyhteyden tietokoneelle. Mukaan voi napata myös akulla toimivan mobiilireitittimen, jossa yhteyden voi jakaa useampi kuin yksi laite. Yleensä reititin on virtansa pistorasiasta ottava laite, mutta nykyisin yhä useampi valitsee mobiilireitittimen, mokkulan tai näiden yhdistelmän, jonka avulla yhteyden voi viedä mukanaan sinne minne haluaa. Mobiilireitittimen ja mokkulan yhteys on jälleen turvallisempi, kuin julkisen wifin.
Ulkomaalaisten roaming-yhteydet
Herää kysymys, entäpä turistit? Heille varmasti julkinen wifi on hyödyllinen, sillä monilla ei ole mukana kulkevaa nettiyhteyttä. Tässäkin tapauksessa nykyaika kirii jälleen edelle. Suomeenkin jo kauan povattu, maksuton roaming-yhteys puhelinliittymissä on jo arkipäivää monissa Euroopan maissa ja muualla maailmassa. Muun muassa Espanja ja Iso-Britannia tarjoavat liittymiä, joissa roaming-yhteys sisältyy hintaan jopa Yhdysvalloissa saakka. Tämä jättää siis enää vain pienen osan ihmisistä julkisen wifi-yhteyden armoille matkustellessaan.
Harmiksemme me Suomalaiset joudumme edelleen turvautumaan julkisiin wifeihin ulkomailla, kunnes myös meidän puhelinliittymämme vihdoin tukevat pakettimaksuun sisältyvää nettiyhteyttä myös ulkomailla. Tämän oli tuleva mahdolliseksi vuoden 2017 kesällä, mutta asia on jälleen ottanut takapakkia puhelinyhtiöiden kirjoitellessa anomuksia, ettei askelta ulkomaille saakka ylettyviin nettiyhteyksiin otettaisi. Jotkut nettiyhtiöt sallivat netin käytön Pohjoismaissa pakettihinnalla tiettyyn datamäärään saakka tietyllä nopeudella, joka yleensä on huomattavasti kotimaan nettiyhteyden nopeutta hitaampi.
Laki kaikille kuuluvasta laajakaistasta
Suomen viestintävirasto sääti lailla vuonna 2010, että Suomessa jokaisella on oikeus saada kotiinsa tai yrityksensä toimipisteeseen vähintään 2 Mbit/s laajakaistaliittymä. Tästä johtuen suomessa netti on suhteellisen edullinen ja helppo saada minne tahansa Suomessa. Kun kotona on laadukas nettiyhteys, ei tarvetta julkiselle wifille enää jää. Kun tähän yhdistetään lähes jokaisessa älypuhelimessa oleva nettiyhteys, pystyy jokainen käyttämään nettiä edes kotona tai puhelimessa tai yleisemmin molemmissa. Monilla on internetyhteys jopa mökillään, vaikka moni haluaa vielä pitää mökin netittömänä rentoutumisen paikkana.
Emme tarvitse wifiä – vai tarvitsemmeko?
Suomessa julkiselle wifille ei teoriassa ole tarvetta edellä mainittujen syiden takia. Tästä huolimatta monet käyttävät julkista wifiä esimerkiksi kirjastoissa ja kahviloissa säästöjen perässä. Toisinaan myös puhelimet ja kotinetti pettävät, jolloin nopeasta asiakaspalvelusta huolimatta voimme ajoittain jäädä netittömiksi. Tällöin julkinen netti pelastaa päivän.
Julkinen netti myös auttaa juuri ulkomailta muuttaneita asettautumaan maahamme, kun kotinetti ja puhelinliittymä ovat vielä tulossa. Usein julkinen netti voi myös olla paljon omaa jaettua tai mokkulan nettiä nopeampi tai halvempi ratkaisu, jolloin moni mieluummin käyttää julkista wifiä kotinetin sijaan.
Usea ei kuitenkaan tiedä julkisen wifin turvattomuutta. Esimerkiksi pankkiasiat ja muut salaista yhteyttä vaativat toiminnot olisi parasta suorittaa oman yksityisen netin suojissa varkauden estämiseksi. Jopa oman puhelinnetin välityksellä näiden askareiden hoitaminen on turvallisempaa, kuin julkisen wifi-yhteyden.